Julkisuudessa on herännyt huolia siitä, valuvatko Suomeen rakennettavien datakeskusten hyödyt ulkomaille. Huomio kiinnittyy helposti yksittäisiin datakeskuksiin, sähkönkulutukseen ja datakeskusoperaattoreiden omilla palkkalistoilla olevan henkilöstön määrään.

Näkökulmaa kannattaa kuitenkin laajentaa. Suorien hyötyjen lisäksi kyse on uudesta teollisuudenalasta, jossa Suomella on mahdollisuus vahvistaa asemaansa puhtaan sähkön, digitaalisen infrastruktuurin ja puhtaan teknologian ratkaisujen maana.

Pitkällä aikavälillä suurin hyöty syntyy datakeskusten ympärille rakentuvasta osaamisesta, infrastruktuurista ja datakeskuksiin liittyvien ratkaisujen ja teknologioiden viennistä.

Datakeskuksista käytävässä keskustelussa on hyvä muistaa, että:

Yksittäinen datakeskus on usein miljardiluokan investointi, joka tuo Suomeen satoja miljoonia euroja uutta ulkomaista pääomaa.
Suurin hyöty voi syntyä datateollisuuden osaamisesta, ekosysteemeistä ja vientiliiketoiminnasta.
Datakeskukset ovat digitalisoituvan yhteiskunnan eri toimintojen kriittistä perusinfrastruktuuria.
Suomi kilpailee investoinneista muiden pohjoismaiden ja Euroopan maiden kanssa.
Datakeskukset voivat vauhdittaa puhtaan energian investointeja.

Suomessa on laskutavasta riippuen 30–50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu it-teho (palvelinten teho) oli noin 370 megawattia (tilanne 2025).
Rakenteilla on 18 suurta datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 2000 megawattia.
Suunnitteluasteella on useita kymmeniä hankkeita.
Investointien tilannetta voi seurata myös EK:n vihreiden investointien dataikkunasta.

Lähde: Datakeskusteollisuus

Paljonko datakeskuksia on tulossa ja mikä osa investoinneista jää Suomeen?

– Suuri, it-teholtaan (palvelinten teho) 100 megawatin datakeskus on noin miljardin euron rakennushanke. Miljardi euroa ei kuitenkaan pidä sisällään palvelimia, joita datakeskustoimijat eivät laske mukaan rakennusinvestointiin. Tällaisesta datakeskusprojektista varavoimineen sähköinfran rakentaminen vie suurimman osan investoinnista, jäähdytysjärjestelmät ja rakentaminen seuraavaksi eniten.

– Rakennushankkeiden kotimaisuusaste vaihtelee. Miljardiluokan hanke tuo Suomeen joka tapauksessa useita satoja miljoonia euroja uutta investointirahaa, joka jää tänne paikallisille toimijoille. Kotimaisuusaste on kasvussa, sillä kun kotimaisten toimittajien kokemus karttuu, myös tilauksia tulee enemmän.

Kotimaisuusaste on kasvussa, sillä kun kotimaisten toimittajien kokemus karttuu, myös tilauksia tulee enemmän.

– Euroopassa määrällisesti eniten datakeskuksia rakennetaan edelleen Keski-Euroopan suurten kaupunkien läheisyyteen, mutta Pohjoismaissa kasvu on tällä hetkellä suhteessa Euroopan nopeinta. Datakeskusteollisuudentietojen mukaan Suomessa on laskutavasta riippuen 30–50 datakeskusta. Datakeskusten yhteenlaskettu it-teho vuoden 2025 lopussa oli noin 370 megawattia, ja tämän ennakoidaan yli kolminkertaistuvan vuoden 2030 loppuun mennessä vajaaseen 1 200 megawattiin. Tällä hetkellä Suomessa on rakenteilla 18 suurta datakeskusta, ja myös uusia ilmoituksia investointipäätöksistä on odotettavissa.

– Vuonna 2025 maailmassa toimi yli 11 000 datakeskusta, joista noin 10 prosenttia sijaitsee Euroopassa. Euroopan datakeskuskapasiteetti on nyt noin 11 gigawattia, josta Suomen osuus on vajaat neljä prosenttia. Euroopan komission tavoitteena on kolminkertaistaa Euroopan datakeskuskapasiteetti vuoteen 2035 mennessä kuitenkaan kolminkertaistamatta niiden energiankulutusta, sillä keskusten energiatehokkuus paranee jatkuvasti uusien palvelin- ja jäähdytysratkaisujen ansiosta. Viileän ilmaston takia Suomi on hyvä paikka energia- ja vesitehokkaiden datakeskusten rakentamiselle.

Tuovatko datakeskukset Suomeen työpaikkoja?

– Datakeskushankkeiden suunnittelu- ja rakennusvaiheen kumulatiivinen työllisyysvaikutus on EK:n Rambollilla teettämään selvityksen mukaan noin 45 000 henkilötyövuotta vuoteen 2030 mennessä, ja sen jälkeen vuositasolla datakeskusten operoinnissa noin 9 900 henkilötyövuotta. Luvut koskevat datakeskuksia, joista oli tehty investointipäätös alkusyksyyn 2025 mennessä.

– Selvityksen mukaan yksi it-teholtaan 100 megawatin datakeskus työllistää käytön aikana pysyvästi suoraan 50–150 ihmistä ja epäsuorasti vielä enemmän. Suuri osa datakeskuksista sijoittuu ruuhka-Suomen ulkopuolelle, ja ne ovat paikallisesti merkittäviä työllistäjiä. Esimerkiksi Googlen palvelinkeskusalue Haminassa on alueen suurin työnantaja. Se työllistää yli 400 henkilöä. Samalla paikalla aiemmin toiminut Summan paperitehdas työllisti 450 henkilöä.

– Datakeskusten rakentamisen ja operoinnin lisäksi niiden ympärille syntyvät teolliset ekosysteemit luovat työpaikkoja. Pitkällä aikavälillä suurin merkitys onkin sillä, että Suomeen syntyy osaamista, joka palvelee globaalisti kasvavaa datateollisuutta. Datakeskusten ympärille voidaan Suomessa rakentaa esimerkiksi energiamarkkinoihin ja hukkalämmön hyödyntämiseen keskittyvää uutta vientiä ja palveluita.

Mitä tarkoitatte sillä, että datakeskusten ympärille syntyy uusia vientituotteita?

– Globaali datakeskusbuumi on merkittävä vauhdittaja suomalaisille vientiyrityksille, joilla on maailmanluokan tuotteita ja osaamista datakeskuksiin liittyen. Tämä on näkynyt myös viimeaikaisissa pörssitiedotteissa. Esimerkiksi Wärtsilä on saanut Pohjois-Amerikasta merkittäviä voimalaitostilauksia ja myös muun muassa Nokia, EATON ja ABB kasvattavat vauhdilla datakeskusalan tuotteiden vientiä Suomesta.

– Suomeen rakennettavat datakeskukset tarjoavat myös pienemmille toimijoille mahdollisuuden kehittää osaamistaan, saada referenssejä ja verkostoja.

– Datakeskukset tarvitsevat vihreän teknologian uusia innovaatioita, ja tässä voi olla Suomelle iso mahdollisuus. Esimerkiksi datakeskusten varavoimageneraattorien saaminen fossiilittomiksi ja osaksi sähköjärjestelmää tarjoamaan joustokapasiteettia voisi olla potentiaalinen innovaatioalue. Myös datakeskusten suunnittelu sekä olosuhteiden hallinta ja sitä palvelevat mittausteknologiat ovat tärkeitä suomalaisia kyvykkyyksiä.

Suomeen rakennettavat datakeskukset tarjoavat myös pienemmille toimijoille mahdollisuuden kehittää osaamistaan sekä saada referenssejä ja verkostoja.

Eikö tänne sitten kannata houkutella vain sellaisia datakeskuksia, joista on Suomelle selkeästi hyötyä?

– Suomi tarvitsee investointeja. Niitä ei houkutella tänne korostamalla uhkakuvia.

– Datakeskusalan kasvuun Suomessa tulee suhtautua strategisena kokonaisuutena, jossa huomioidaan mahdollisuudet ja riskit. Viime vuoden syksyllä valmistunut datakeskusten kansallinen tiekartta antaa tähän hyviä suuntaviivoja asettaessaan tavoitteeksi korkean lisäarvon datakeskukset, jotka tuottavat taloudellista arvonlisää investointien, työllisyyden ja verotulojen muodossa sekä osallistuvat aktiivisesti sähköjärjestelmän tasapainottamiseen.

– Teollisuudessa lisäarvo ja työllisyysvaikutus eivät yleensä synny...

Datakeskuksista käytävässä keskustelussa on hyvä muistaa, että:

Datakeskukset Suomessa

Teknologiateollisuus ry

Message History

Delivery option(s)